"Liian monet ihmiset sysäävät syrjään jotakin mikä tuo iloa heidän
elämäänsä ainoastaan koska he eivät ole ajatelleet tai suunnitelleet sitä
etukäteen, se ei muuten vain sovi heidän tiukkaan aikatauluunsa tai he ovat
vain liian jäykkiä poikkeamaan rutiineistaan.

Ajattelin tuossa yhtenä päivänä kaikkia niitä naisia, jotka Titanic-laivalla
nauttivat jälkiruokaa illallispöydässä täysin tietämättömänä, mitä
kohtalokas yö toisi tullessaan. Sen jälkeen olen yrittänyt olla hiukan
joustavampi.

Kuinka monet naiset syövät kotona ravintolassa syömisen sijaan, vain
koska ei ole mitään erityistä syytä ulkona syömiseen. Kuinka tuttuja
"jääkaappimme, patamme ja pannumme" ovatkaan meille?

Kuinka monesti lapsemme juoksevat huoneeseen, haluavat jutella jostain
ja joutuvat istumaan hiljaisuudessa sillä aikaa kun tuijotamme
"Kauniita ja rohkeita" televisiosta?

En jaksa muistaa kuinka monta kertaa soitin tuttavalleni ja sanoin
"Kuinka olisi lounas puolen tunnin päästä?" Hän melkein kimpaantui ja
sanoi: "En voi, pyykit odottaa....tukkani on likainen....olisinpa
tiennyt eilen, niin en olisi syönyt aamiaista niin myöhään...luulen,
että rupeaa satamaan...."
Ja oma suosikkini on: "Oletko hullu, nythän on maanantai".....
Tuttavani kuoli muutama vuosi sitten. Emme koskaan lounastaneet yhdessä.

Koska me ihmiset ahdamme niin paljon kaikkea elämäämme tänä päivänä,
suunnittelemme jopa ajankohdan päänsärylle....Elämme lupausten niukalla
dieetillä itsellemme, sitten kun ajankohta on täydellinen!!

Menemme vieraisille mummolaan sitten, kunhan Joonas on ensin oppinut
pissaamaan pönttöön. Kutsumme ystävämme meille iltaa viettäämään
kunhan olohuoneen lattiamatto on ensin uusittu. Menemme toiselle
kuherruskuukaudelle sitten kunhan kaksi nuorimmaista ovat onnellisesti
valmistuneet lukiosta.

Elämällä on tapana kiihdyttää vauhtia kun vanhenemme. Päivät lyhenee
ja lupausten lista itsellemme pitenee. Monina aamuina, kun heräämme,
ainoa mitä elämälle annamme on: "Minä aion", "minä suunnittelen"
"ja jonain päivänä, kun elämä on rauhoittunut...niin sitten"

Minulla on yksi niin kutsuttu "elä hetkessä" ystävä, joka on aina
valmis uusiin seikkailuihin ja matkoihin. Hänen mielensä on aina avoin
uusille ideoille. Hänen elämänjanonsa on kuin tarttuva tauti. Juttelet
hänen kanssaan viisi minuuttia ja olet jo valmis vetämään rullaluistimet
vanhoihin jalkoihisi ja syöksymään täyttä päätä alamäkeen.

Huuleni eivät ole oikeastaan koskettaneet jäätelöä kymmeneen vuoteen.
Rakastan jäätelöä. Tähän saakka olen vain lusikoinut sen niin nopeasti
suuhuni, nauttimatta sen viileydestä huuliani vasten. Niinpä tässä yhtenä
päivänä kun olin kotimatkalla, pysähdyin jäätelökioskille ja ostin suuren
pehmiksen. Jos autoni olisi sinä päivänä törmännyt kallioon, olisin ainakin
kuollut onnellisena!

Oletko koskaan katsellut kun lapset leikkivät piilosta tai kuunnellut kun
sade rummuttaa kattoa? Oletko koskaan katsellut perhosen ailahtelevaa lentoa
tai seurannut kun aurinko katoaa taivaanrannan taa ja pimeys laskeutuu?
Juoksetko jokaisen päivän läpi kiirehtien päättömänä paikasta ja asiasta
toiseen? Kun kysyt joltain "mitä kuuluu" kuuletko vastauksen?

Kun päiväsi on ohi ja makaat sängyssä illalla, ajatteletko jo satoja
hoitamattomia juttuja seuraavalle päivälle? Oletko koskaan sanonut
lapsellesi "Tehdään se huomenna" etkä kiireeltäsi huomaa surua hänen
silmissään? Oletko koskaan antanut hyvän ystävyyden hiipua unholaan?
Mikset vain soita ja sano "hei"?

Nyt...mene siitä ja nauti tästä päivästä! Tee jotakin mitä HALUAT
tehdä...ei jotain mitä sinun PITÄISI tehdä. Jos kuolisit pian ja voisit
tehdä vain yhden puhelinsoiton, kenelle soittaisit? Ja mitä sanoisit? Ja
mitä vielä odotat siinä?

Huolehdit ja kiirehdit päiviesi läpi, jotka ovat kuin avaamaton
lahja...heitetty pois...elämä ei ole kisa! Ota se hitaammin. Kuule musiikki
ennenkuin laulu on päättynyt.

Näytä ystävillesi kuinka paljon välität heistä. Lähetä tämä jokaiselle jota
pidät ystävänä. Jos tämä viesti tulee takaisin sinulle, tiedät että sinulla
on joukko ystäviä."

Sinulle jolle lähetin tämän...välitän sinusta ja haluan vaalia
ystävyyttämme.
"Elämä ei aina ole pelkkää juhlaa...mutta sillä välin kun olemme täällä,
voimme yhtä hyvin tanssia!"